Kuikan huutoja

Pakko oli jälleen päästä katsomaan, mitä Viikin luontoon kuuluu. Lähdimme liikkeelle vasta iltapäivällä ja tuuli oli melkoinen. Ilma oli melko lämmin, ehkä kymmenen astetta, mutta tuli oli tosiaan kovaa ja puuskittaista. Juuri muita ei näkynyt kaukoputkien kanssa. Ensimmäisenä näimme runsaasti räkättirastaita, joiden joukossa poukkoili myös ainakin yksi punakylkirastas. Myöhemmin päivällä havaintoihin tallentui myös pari laulurastasta ja perinteisesti myös mustarastaita. Mustaleppälinnun on nähty liikkuvan pellolla olevan ladon läheusyydessä, mutta me emme sitä tälläkään kerralla onnistuneet havaitsemaan. Pelloilla ei muutenkaan näkynyt juuri liiketta joidenkin kiurujen ja rastaiden lisäksi. Suuntasimme sitten metsikön läpi Purolahdelle ja siellä vilskettä olikin huomattavasti enemmän. Ranta oli aivan täynnä västäräkkejä. Niitä oli kaikkialla, varmaan satoja. Lietteillä käyskenteli myös punajalkavikloja, valkoviklo ja ilmeisesti jokunen metsäviklokin. Lisäksi kuulimme kuovin ja sa...

Tuli jälleen aika päästä ulos yöksi. Lauantaipäivä oli aurinkoinen ja lämmin, sunnuntaista ei voinut sanoa samaa. Saavuimme siis sunnuntai-iltana Porkkalanniemeen telttoinemme. Pientä sadetta tuli väliajoin ja ilma oli kolea. Niemenkärjessä tuuli navakasti eikä sinne huvittanut jäädä istuksimaan. Pidimme lyhyen evästauon vähemmän tuulisella puolella niemeä. Näimme sen aikana muun muassa haahkoja, isokoskeloparin, joutsenen, allin ja pari merikotkaa. Jatkoimme sitten telttaa pystyttämään. Myös hippiäisiä tuntui olevan runsaasti. Sunnuntai ilta oli harmaa ja tuulinen. Teltta tuntui olevan tuulelta suojassa, mutta pauhu oli melkoinen koko yön. Myräkkäteemaisia uniakin tuli nähtyä. Makuupussissa ei kuitenkaan tarvinnut palella. Aamulla ensimmäiseksi pakkasimme tavarat ja suuntasin sitten hieman kuvaamaan T:n jäädessä purkamaan ja pakkaamaan telttaa. Mitään ihmeempiä otoksia ei tullut otettua. Aurinko paistoi eikä tuulikaan ollut niin kova kuin edellisiltana. Lämmin ei silti ollut. ...

Koska sää näytti suosivan, teimme jälleen linturetken Viikkiin. Sää ja muuton tuomat harvinaisuudet näyttivät houkutelleen paikalle runsain määrin muitakin ihmisiä. Kiersimme tällä kertaa ensin pellon, joilla näkyi kevään ensimmäinen västäräkkimme, naurulokkeja, tiklejä, kiuruja, kottaraisia, räkättirastaita, mustarastaita, töyhtöhyyppiä, kanadanhanhia ja merihanhia. Petolinnuista näyttäytyivät kanahaukka ja piekana sekä jokin kaukana lentänyt, joka jäi meiltä määrittämättä. Kuljimme Majavakalliolle evästelemään. Siellä saimme ihailla runsaslukuisia uiveloita, punasotkia, tukkasotkia, taveja, sinisorsia, telkkia, silkkiuikkuja, nokikanoja, isokoskeloparia, harmaahaikaroita sekä laulujoutsenia. Lisäksi reissun aikana näyttäytyi isolepinkäinen. Äänihavainnoiksi jäivät ainakin peippo ja keltasirkku. Pois lähtiessämme näimme vielä parven pikkulintuja, joita oletimme hempoiksi.

Teimme pääsiäisreissun joensuuhun lähinnä trooppisten perhosten perässä, mutta päätimme sitten käydä vilkaisemassa paikallista lintutornia. Höytiäisen kanavan suisto on muuttoaikaan suosittu lintupaikka, mutta nyt olimme paikalla liian varhain. Ainoastaan kalalokkeja vaikutti oleskelevan sulan kanavan tienoilla muun järven ollessa vielä tiukasti jään peitossa. Reissu ei siis ollut linnustollisesti merkittävä, mutta paikalle voisi tehdä vierailun joskus myöhemmin. Näkymiä Höytiäisen kanavan suiston lintutornista.