 |
| Merinäköala Rövarenilta. |
Telttailemaan oli jälleen päästävä ja lähdimme tällä kertaa Espoon saaristoon saaristoveneellä. Nousimme veneen kyytiin Otarannasta ja parin tunnin puksuttelu lautan kyydissä kului todella nopeasti. Sää oli aurinkoinen, mutta hieman tuulinen, joten emme viitsineet olla kannella. Lautta kiersi Espoon rannikon keräten muita matkustajia mukaan ja sitten pääsimme Ison Vasikkasaaren ja Stora Herrön kautta viimein määränpäähämme Rövarenille eli Ryövärille.
 |
| Rantakäärme yllätti evästelijät. |
Saarta oli kuvailtu kallioiseksi ja sitä se olikin. Kooltaan vain noin 9 hehtaarin alue oli nopeasti kierretty rantaa ja metsää myöten. Pysähdyimme kuitenkin hyväksi toviksi nauttimaan auringosta rantakallioille mukavaan tuulensuojaiseen paikkaan. Valmistimme uudet perunat ja makkarat trangialla ja katselimme ympärillä lenteleviä tiirora, lokkeja ja satunnaisia muita merilintuja. Näimmepä myös
pilkkasiiven, jota en ollutkaan aiemmin nähnyt! Siinä rauhassa ihmetellessämme vilkaisin vasemmalla ja suuri musta käärme lähestyi vaivihkaa saaden aikaan pienen hiustennousun. Käärme oli kuitenkin rantakäärme, joten säikähdys oli turha. Mikään kiire matelijalla ei ollut, vaan se kääntyi vain vähän ennen jalkaani tulosuuntaansa ja kiipeili kömpelön ja hitaan oloisesti kalliolla. Kuvasimme sitä jonkin aikaa. Lähestyttäessä liikaa se alkoi sihistä uhkaavasti ja painautui uhkaavaan asentoon. Jätimme sen sitten rauhaan, mutta kehtasi se tulla vielä takaisinkin hetken kuluttua. Hieman lisää kuvaamista ja sitten sai pötkö mennä.
Mekin lähdimme nautittuamme auringosta kylliksemme ja aloimme haeskella telttapaikkaa. Lopulta valitsimme paikan, josta näimme auringonlaskun ja olimme hieman tuulensuojassa mutta kuitenkin rannan lähellä. Eräs mies oli myös jäänyt telttailemaan toiselle puolen saarta ja tulipa meripelastusvenekin yöpymään saaren laituriin. Kuulimme myös jonkin toisen veneen käyvän, mutta melkolailla keskenämme saimme olla.
 |
| Näköala teltan ovelta. |
 |
| Illalla ruskotti. |
Yöllä alkoi sataa vettä ja neljän maissa heräsinkin juuri siihen. Jatkoin unia ja aamulla sade vain jatkui. Ryhmä puukiipijöitä piippaili ruokaa etsien läheisissä puissa. Onnistuin myös säikäyttämään parikymmentä rantaan yöpymään tullutta haahkaa takaisin merelle. Lintulajeja ei voi sanoa olleen mitenkään erityisen paljon, mutta mereiset linnut ovat siitä mukavia, ettei niitä joka päivä näe.
Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut. Varmaan täytyy joskus testata myös muita saaria, kun saaristoveneellä kätevästi ja edullisesti pääsee.
 |
| ***** |
pilkkasiipi
pajulintu
puukiipijä
haahka
merimetso
rantasipi
kala- ja lapintiiroja
kivitasku
Kommentit
Lähetä kommentti