 |
| Valkoposkihanhia poikasineen. |
Tuli toistamiseen tänä kesänä pyörähdettyä Lammassaaressa. Liikkeellä emme olleet yhtä aikaisin, kun itsekseni olin viimeksi, mutta kuitenkin jo ennen yhdeksää olimme määränpäässämme. Meri oli aamulla todella tyyni ja kaunis. Kuljimme auringonpaisteessa Lammassaaren pitkospuille, joilla kuulimme ja näimme ruokokerttusia, pajusirkkuja sekä terva- ja haarapääskyjä. Pysähdyimme tasanteelle haeskelemaan viiksitimaleita ja iloksemme havaitsimmekin yhden naaraan aivan pitkospuiden tuntumassa. Komeaa koirasta sen sijaan emme nähneet. Mutta jälleen tuli merkittyä yksi uusi ensimmäinen havainto muistiin.
 |
| Tyyni Vanhankaupunginlahti |
Saarelle jatkaessamme vastaan tuli juhannusta hiukan liikaa venyttäneitä ihmisiä. Perillä saimme itseksemme kiivetä torniin, muttemme ehtineet kauan nauttia rauhasta. Joku tietämätön SUP-lautailija meloi keskellä luonnonsuojelualuetta ja säikäytti lähes kaikki linnut pois. Ehdimme havaita vain ristisorsan, pikkutyllejä, valkoposti- ja kanadanhanhia poikasineen, runsaasti taveja ja tiiroja sekä useita harmaahaikaroita ja joitain muita tavallisia lajeja. Lautailija jäi ilmeisesti nautiskelemaan maisemista lahden poukamaan ja lähti vasta hyvän tovin päästä. Mekin lähdimme, kun tornille tuli lapsiperhe. Kuljimme sitten Kuusiluotoon evästämään.
 |
| Lammassaaren kätköissä. |
 |
| Pitkokset Kuusiluotoon. |
Kuusiluodossa taas törmäsimme yksinäiseen kanadanhanhen poikaseen. Hengissä näytti olevan, mutta vanhempia ei näkynyt missään. Jätimme sen rauhaan ja menimme toiselle puolelle kallioille. Jonkin aikaa istuskeltuamme paikalle lensi heinäsorsanaaras, joka oli selkeästi ennenkin saanut evästä retkeilijöiltä. Päädyin antamaan sille omenaa kädestä ja hyvin kelpasi. Aikansa paikalla pyörittyään sorsa päätti poistua. Oli huvittavaa, kuinka se vain pelmahti luoksemme aluksi.
 |
| Kädestäkin omenaa syövä sorsa. |
 |
ristisorsa
ruskosuohaukka
viiksitimali
|
|
|
|
Kommentit
Lähetä kommentti